Crème brûlée

Tuo jälkiruokien aatelinen...niin hyvää ja niin yksinkertaista tehdä! Tai ainakin niin luvattiin. Enpä ollut ikinä testannut...Viime lauantaina sitten tätini kanssa päätettiin kokeilla.

Sen verran pohjustuksena tähän, että mun leipomuksista on melkein aina pidetty ja pidänkin myös itse itseäni suhteellisen taitavana keittiössä. En suinkaan ole master chef tasoa (tuskin edes junior master chefejä päihittäisin), mutta saan väännettyä syömäkelpoiset ja ihan hyvännäköiset jälkkärit, kakut ja piirakat niin makeina kuin suolaisinakin. Tykkään myös häärätä keittiössä, nyt tosin tuo neljä kuukautta vanha neiti, joka asuu meidän huushollissa, hiukan rajottaa sitä puuhastelua. Lisäksi tämä jo mainitsemani täti-ihminen on haka loihtiman herkkuja ja usein suvun juhliin tai muuten vaan yhdessä pyörittelemmekin jauhopeukaloitamme.


No niin, meidän herkkuhampaita siis kolotti viikonloppuna ja puheeksi tuli kaikenmaailman kokkiohjelmat, joita televisiosta näinä päivinä näkee. Jossain niistä oli taas kerran loihdittu tuota ah niin taivaallisen ihanaa crème brûléeta. Olimme vanhempieni luona ja muistin, että isäni on joskus aikoja sitten ostanut kaasupolttimen ja uunikippoja juurikin sitä varten, että tekisi tuota kyseistä herkkua. Tästä saimmekin sitten idean, että nyt testataan tuo jälkkäri. Kaivoimme netistä seuraavanlaisen ohjeen ja läksimme kokeilemaan:

Raaka-aineet

2 dl kuohu- tai vispikermaa
1,5 dl maitoa
puolikas vanilija tanko

4  keltuaista
0,5 dl sokeria

ruokokidesokeria

• Laita kerma, maito ja puolikkaan vanilijan sisusta kattilaan. Kiehauta seos.
• Vatkaa keltuaiset ja sokerit kuohkeaksi.
• Kaada kerma-maito seos hitaasti keltuais-sokeri 'vaahtoon' hellästi sekottaen, varo saamasta kauheasti vaahtoa seoksen pintaan, yritä saada lusikalla mahdollisimman paljon vaahtoa pois pinnasta.
• Kaada n.1 desi jokaiseen vuokaan.
• Kypsennä vanukkaat vesihauteessa.(n-50-60min 150 asteessa tai kunnes seos on hyytynyt.)
• Jäähdytä vanukkaita huoneenlämmössä ja sitten jääkaapissa vähintään 1,5h mielellään enemmän.
• Laita jäähtyneen vanukkaan pinnalle ruokokidesokeria reilu kerros ja paahda pinta kaasupolttimella, jos et omista kaasupoltinta niin voit paahtaa pinnan uunin grillivastuksen alla. Varo polttamasta pintaa liikaa.

KÄÄK. Ensimmäinen ongelma tuli siitä, että vanhempieni jääkaapista ei löytynyt kuin vähälaktoosista kevytkermaa. Soitin äidilleni, joka oli naapurin Niemiskän kanssa sienessä ja kyselin olisiko naapurista kenties löytynyt kuohukermaa. No Niemiskä epäili, että ei löydy. Pohdittiin siinä sitten että tähänkö tämä tyssäsi, kun kaikki muut aineet kuitenkin löytyi, jopa vanilijatanko bongattiin kaapista! Koska kermapurkissa kerrottiin, että se soveltuu ruuanlaittoon ja leivontaan, päätimme ottaa pienen riskin jä käyttää sitä, lähimpään kauppaan kun on reilu 10 kilometriä ja polte päästä testaamaan respetiä oli kova.

Kattilassa oli siis kuumenemassa maito, väärä kerma ja vanilijatangon puolikas, kun sienestäjät saapuivat kuohukermapurkin kanssa. Niemiskältä oli sellainen kuitenkin löytynyt. Päätettiin sitten tuplata annos ja lisättiin kattilaan maitoa, loput vanilijatangosta ja juuri saapunut kuohukerma. Kun kaadoin kermaa muun seoksen joukkoon huomasin, että siitä oli mennyt päiväys ja kerma oli ihanan klimppistä. Tässä vaiheessa kuitenkin kerma lisättiin klimppeineen joukkoon, olihan seos tarkoitus kiehauttaa.

Loput reseptiikasta menikin sitten nappiin ja saimme annokset uuniin. Aluksi mietittiin, että tuleepa reseptin mukaan seosta aika vähän ja kuinkakohan se tulee taltuttamaan meidän makeannälän. No nyt hätää tämän suhteen ei enää ollut, kun resepti oli tuplaantunut oli uunissa aika monta kippoa!
Kun teokset oli saatu uuniin, ei kukaan enää viitsinyt käydä tarkemmin ohjeita lukemassa, vaan muisteltiin että paistoaika oli 50 minuuttia. Kun aika oli kulunut, napattiin vanukkaat uunista ja alettiin ihmetellä kuinka löysiä ne vielä oli...No hätä keinot keksii ja päätettiin viedä kipot pihalle jäähtymään. Hetken jäähdyteltyämme vanukkaat olivat edelleenkin ennemminkin litkuja kuin vanukkaita. Nyt joku kävi sitten lukemassa ohjeesta, että niitä olisi kuulunut pitää uunissa kunnes olisivat hyytyneitä. Nerokkaina päätettiin, että suunta ei ole kuin ylös päin ja laitettiin kipot takaisin uuniin hyytymään. Tarkkaa aikaa siitä, kuinka kauan nuo herkut uunissa lopulta olivat, en muista, mutta kyllä siinä tovi vierähti. Kun vihdoin todettiin, että jonkinasteinen hyytyminen on tapahtunut saatiin jälkkärit uunista ulos. 

Kukaan ei tässä vaiheessa jaksanut kamalasti odotelle niiden jäähtymistä ja pian päästiinkin paahtamaan sokerit ja maistelemaan luomuksiamme. Voin kertoa, että ei olleet häävejä! Ensimmäinen virhe on varmaankin ollut kerma, toinen virhe liian pitkä kypsennys ja kolmas ja viimeinen niitti, se että niitä ei jäähdytetty tarpeeksi. Kylmänä ne olisi saattaneet olla ihan syötäviä, nyt lähinnä maistuivat kananmunalle. YÄK! Ei ihan mennyt niin kun piti.

Tässä nämä herkut!